Oscarit, oi suloinen keskinkertaisuuden juhla, olet täällä taas!
No ei, Oscareista saa innostua vaikka konservatiivisia arvoja kannattava akatemia (koostumus: +50-vuotiaat valkoiset miehet) jättikin viime vuoden parhaimmat elokuvat ulkopuolelle.
Kaikkia edes näkemättä Shame, Drive, We Need to Talk about Kevin ja Martha Marcy May Marlene ovat sata kertaa kiinnostavampia kuin esimerkiksi Steven Spielbergin sokerinen War Horse tai ilmeisesti täydellisesti vesitetty Jonathan Safran Foer-sovitus Extremely Loud and Incredibly Close.
Molemmat ovat ehdolla parhaaksi elokuvaksi.
Sehän on Marty!
Mutta se siitä. Tänä yönä jyräävät nostalgisuus ja rakastava suhtautuminen elokuvateollisuuden historiaan, väitän. Martin Scorsesen Hugo ja ranskalainen The Artist ovat molemmat tarinoita elokuvan alkuajoilta, tosin huikeana 3D-seikkailuna Hugo katsoo rohkeasti tulevaan.
Siksi luulen, että näistä kahdesta se aidosti nostalgisempi eli Michel Hazanaviciuksen mustavalkoinen ja melkein mykkä The Artist korjaa tärkeimmän eli parhaan elokuvan Oscarin.
The Artist sijoittuu vuoteen 1927. Työlleen omistautunut mykkäelokuvatähti George Valentin kohtaa teknologiamurroksen jossa vaakalaudalla on koko elämä: sopeudu ääneen tai tuhoudu.
The Artist on liikuttavimpia elokuvia hetkeen. Se hengittää pääosan Jean Dujardinin valloittavasta hymystä ja saa nyyhkimään sen sammuessa. Mykkyydellä leikkivä komedia on kekseliästä, läpisävellys ja leikkaus verkkaisen nostalgisia.
Välillä tuntuu, ettei substanssi riitä ja elokuva polkee paikallaan. Sitten Dujardin taas hymyilee enkä mahda sille mitään: hymyilen mukana.
The Artist on paljosta velkaa Laulaville sadepisaroille (1952), itse asiassa likimain koko lähtöasetelmansa. Sadepisaroissa äänen tuloa käsitellään elokuvateollisuuden näkökulmasta kun The Artist käyttää sitä lähinnä taustana melodramaattiselle yksilötarinalle. Se mitä George Valentinille tapahtuu, on romanttinen metafora Hollywoodille.
(On helppo ymmärtää miksi tuottajamoguli ja Oscar-magneetti Harvey Weinstein nappasi The Artistin talliinsa: hänkin koki ihmeen ja sai toisen mahdollisuuden.)
Dujardin näyttää Valentinina muuten häkellyttävän paljon Laulavissa sadepisaroissa loistavalta Gene Kellyltä. Katsokaa vaikka:
Gene Kelly.
Jean Dujardin ja Berenice Bejo.
Martin Scorsese on profiloitunut elokuvien ohjaamisen lisäksi myös vanhojen elokuvien suojelijana. Brian Selznickin lastenkirjaan perustuva Hugo on sydämellinen satu pariisilaisesta orpopojasta joka palauttaa kunnian elokuvan alkuaikojen traagiselle nerolle Georges Mélièsille.
Mélièsiä (1861-1938) pidetään erikoisefektien ja seikkailuelokuvien isänä.
Aikametaforien, fantastisen puvustuksen ja kerrankin kirkkaan 3D-kuvan elokuvassa on kankeaa saarnaajanvikaa. Eikö huima kuvaus ole jo todiste elokuvataiteen ihmeellisyydestä? Ja kuinka väsynyttä on periodifiiliksen synnyttäminen brittiaksentilla?
On Hugo silti ehdottomasti kokemisen arvoinen. Menkää katsomaan molemmat.
–
Oscar-veikkausten aika!
Käytän Indiewirelta pöllittyä mekanismia mutta karsittuna:
1. Kuka voittaa
2. Kenen pitäisi voittaa
Jossa kohta 1. tarkoittaa yksinkertaisesti voittajaveikkausta: kenet luulen Oscar-akatemian valinneen lappuunsa. Kohta 2. tarkoittaa nimensä mukaisesti omaa suosikkiani: kenen haluaisin voittavan.
Jätän pois ehdokkuuksien ulkopuolelle jääneet, muuten tästä tulee iiiihan liian pitkä.
Nautinnollista Oscar-yötä! Go Billy-boy Crystal!
That sums it up!
PARAS ELOKUVA:
1. The Artist
2. The Tree of Life
The Descendants oli vielä tammikuussa korkealla veikkauslistoilla. Nyt on hyvin todennäköistä, että se hiljaisempana ja vakavampana jää kahden ns. “feelgoodin” (Hugo, The Artist) jalkoihin. Malickin taideteos on hienoudessaan ajaton, siksi sen kuuluisi voittaa.
PARAS MIESPÄÄOSA
1. Jean Dujardin
2. George Clooney, Brad Pitt, Gary Oldman
Tämä on ehdottomasti vaikein kategoria tänä vuonna, liikaa hienoja roolisuorituksia! Oldman on mahtavan vetäytyvä ja pölyttynyt viiden tähden filmatisoinnissa Pappi lukkari talonpoika vakooja. George Clooney ei tee paljoa mutta vakuuttaa uransa parhaassa roolissa The Descendantsissa.
Virallinen “underdog” taitaa olla Brad Pitt joka on todella-todella hyvä Moneyballissa ja joka teki varman roolin myös Tree of Lifessa. Heitän villin kortin: Dujardin kannattelee koko The Artistia, hän sai Golden Globen ja akatemia rakastaa aika ajoin vakuutella ei-Amerikka-keskeisyyttään.
PARAS OHJAAJA:
1. Martin Scorsese
2. Terrence Malick
Kyllä, kisa käydään Michel Hazanaviciuksen ja Martyn välillä. Veikkaan, että Marty voittaa.
PARAS NAISNÄYTTELIJÄ
1. Meryl Streep
2. Glenn Glose
Oikeasti, oli Rautarouvasta mitä mieltä hyvänsä, Streep panee parastaan ja tämä on hänen 17. ehdokkuutensa. Se on eniten mitä kukaan on Oscar-historiassa saavuttanut. Kovimman vastuksen Streep saa Piikojen Viola Davisista, mutta veikkaan että Piiat korjaa potin naissivuosakategoriassa ja siksi Streepiä äänestetään puhtaalla omallatunnolla.
PARAS MIESSIVUOSA:
1. Christopher Plummer
2. Max von Sydow
Kuten alussa totesin, Extremely Loud on saanut murska-arvioita mutta Von Sydow ansaitsisi Oscarin pelkästään elämäntyöstään. Kuten myös Plummer, mutta Plummer voittaa Beginnersissa tekemänsä hienovireisen ja kauniin työn ansiosta.
PARAS NAISSIVUOSA:
1. Octavia Spencer
2. Melissa McCarthy, Jessica Chastain
Tämä on se Piikojen virallinen slotti: Spencer on niin vahvasti pedattu että on oikea ihme jos hän ei voita. Chastainin kupliva höpönassu oli ainoa oikeasti ihastuttava asia Piioissa ja komedienne Melissa McCarthy edustaa ainoana loistavaa Morsiusneidot-poppoota.
PARAS ALKUPERÄISKÄSIKIRJOITUS:
1. Midnight in Paris
2. Nader ja Simin: ero
Writer’s Guild palkitsi jo Woodyn joten tämä tuntuu myös suht varmalta. Akatemia rakastaa tunnetusti mestareiden paluuta ja Woody Allen ei ole ollut ehdolla sitten Hannahin ja sisarten (1986)! Asghar Farhadin Nader ja Simin oli lukematta viime vuoden parhaita käsikirjoituksia.
PARAS SOVITETTU KÄSIKIRJOITUS:
1. The Descendants
2. Pappi lukkari talonpoika vakooja
Seuraan jälleen Writer’s Guild of American valintaa. Oikeasti kiljuisin riemusta jos Pappi lukkari voittaisi. John le Carrén romaanin sovittamisessa on tehty kaikki oikein: kaikki turhat tarinanselityshahmot on poistettu jotta asiat voitaisiin näyttää elokuvan keinoin.
PARAS ANIMAATIOELOKUVA:
1. Rango
2. Chico & Rita
Ensimmäistä kertaa vuosiin en ole nähnyt mitään tästä kategoriasta (Tintti!). Luotan siis muiden arvioihin.
PARAS VIERASKIELINEN ELOKUVA:
1. Nader ja Simin: ero
2. Nader ja Simin: ero
Tähän ei ole mitään lisättävää, tätä akatemia ei voi kusta. Naderia ja Siminiä on suitsutettu ja suitsutettu mutta se on oikeasti niin hyvä.
PARAS KUVAUS:
1. Hugo
2. The Tree of Life, Hugo, The Girl with the Dragon Tattoo
Emmanuel Lubezkin visionäärinen työ Tree of Lifessa ansaitsisi Oscarin, montakin. Hugo on vatsanpohjasta ottavan upeasti kuvattu. 3D voi tietty närästää akatemiaa mutta luotan tarinan hellyttävään vetovoimaan. On sääli jos Jeff Cronenweth jää TGWTDT:lla jalkoihin, mutta hei, Drive ei edes saanut ehdokkuutta!
PARAS LEIKKAUS:
1. The Artist
2. The Girl with the Dragon Tattoo, Hugo
Vanhahtavia mykkiskikkoja viljelevä The Artist jää parhaiten akatemian mieleen.
PARAS TAITEELLINEN OHJAUS:
1. Hugo
2. Hugo
Hugo on viimeistä piirtoa myöten aikakausityylilleen uskollinen. Samasta syystä The Artist voi myös voittaa mutta epäilen.
PARAS PUVUSTUS:
1. Hugo
2. Hugo
Puvustus-Oscar kuuluu Hugolle, jo pelkästään Georges Mélies-tekee-elokuviaan-montaasin johdosta. Ihastuttavaa!
PARAS MEIKKI:
1. Rautarouva
2. Rautarouva
Meryl on pelottava vanha Thatcher. I’ll say no more.
PARAS MUSIIKKI:
1. The Artist
2. Pappi lukkari talonpoika vakooja
Ludovic Bourcen käsialaa oleva The Artistin läpisävellys muistetaan, mutta valmiiksi jo harmittaa Pappi lukkarin Alberto Iglesiaksen haikeiden melodioiden puolesta.
PARAS LAULU:
1. The Muppets (“Man or Muppet”)
1. The Muppets (“Man or Muppet”)
Muppetit! Tietenkin! Tämä kategoria on pelkkä vitsi (kaksi ehdokasta?), mutta silti. Muppetit!
PARAS ÄÄNILEIKKAUS:
1. Hugo
2. Drive
PARAS ÄÄNIMIKSAUS:
1. Hugo
2. The Girl with the Dragon Tattoo
PARHAAT ERIKOISEFEKTIT:
1. Apinoiden planeetan synty
2. Harry Potter ja kuoleman varjelukset: osa 2
PARAS DOKUMENTTIELOKUVA (PITKÄ):
1. Pina
2. Pina
Koska olen nähnyt Pinan, se on vaikuttava ja koska muut dokumentit ovat joko a) näkemättä tai b) vähemmän vaikuttavia.
Seuraavista en anna kuin yhden veikkauksen koska en ole niistä perillä:
PARAS DOKUMENTTIELOKUVA (LYHYT):
1. Saving Face
PARAS LYHYTELOKUVA (ANIMAATIO):
1. The Fantastic Flying Books of Mr. Morris Lessmore
PARAS LYHYTELOKUVA (LIVE ACTION):
1. Raju
